Seuran kunniapuheenjohtaja Pekka Korpela ( s.1945 – k. 2024 ) on poissa. Pekka menehtyi 79 vuotiaana joulukuussa 2024 pitkäaikaisen sairauden seurauksena.
Pekka oli seuran puheenjohtajana kahteen otteeseen vuodesta 1976 lähtien, yhteensä 17 vuoden ajan. Kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin seuran täyttäessä 25 vuotta vuonna 1996.
Pekan johdolla seura kasvoi voimakkaasti jäsenmäärältään ja sen myötä toiminta laajeni. Aluksi toiminta oli kevytvenepainotteista ja junioritoiminta oli vilkasta. Seura järjesti vaatimattomista olosuhteista huolimatta ennakkoluulottomasti luokkamestaruus- ja ranking-regattoja saaden valtakunnallistakin huomiota aktiivisuudestaan.
Toimintaolosuhteiden parantamiseksi alettiin suunnitella seuramajaa. Pekan suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1979 talkootyönä ja vihittiin käyttöön samaan aikaan seuralipun vihkimisen kanssa.
Seuran koko satamatoiminta tapahtui ns. vanhassa satamassa. Kaikki kelluvat venepaikat olivat täynnä ja telakointialue oli laajentunut aitauksen ulkopuolelle. Pekka suunnitteli sataman laajennuksen mutta kesti lähes kymmenen vuotta ennen kuin oli saatu riittävä määrä louhetta uuden sataman tarpeisiin. Uuteen satamaan saatiin kauan kaivattua maa-alaa isojen veneiden telakointia ja ennen kaikkea kevytveneiden toimintaa varten. Täyttömaalle Pekka suunnitteli huoltorakennuksen ja rahoitus järjestyi Opetusministeriön myöntämällä avustuksella. Rakennus valmistui talkootyönä vuonna 1994.
Satamarakentamisen lomassa oli alettu vilkuilla ylävesien suuntaan retkitukikohdan hankkimiseksi. Taulasalossa oli vuokrasopimus vain vuoden irtisanomisajalla ja siellä jatko koettiin epävarmaksi. Valmisteilla olevaan Teisko-Aitolahti rantayleiskaavaan seuran onnistui vaikuttaa niin,että Taulasiin saatiin seuralle suotuisa kaava. Vahvistettu kaava mahdollisti vuokrasopimuksen jatkumisen mutta ei sallinut rakentamista alueelle.
Samankaltainen tilanne oli Ruoveden Visuvedellä. Moksu-Simpsiön rantakaavaan Hanhikarit saariryhmän kohdalle saatiin seuralle mieluinen kaava Kun alueen omistanut sijoitusyhtiö ilmoitti myyvänsä saariryhmän päätti seura ostaa sen. Kauppa tuli maksamaan ennakoitua enemmän mutta kaupat tehtiin marraskuussa 1989 ja nimeksi vakiintui Karhusaari. Saunarakennuksen elementit tehtiin seuraavana keväänä satamassa ja kuljetettiin saareen. Kylpemään päästiin vielä samana kesänä.
Kiivas rakentamistahti ja vuosia kestänyt seuran etujen ajaminen alkoivat uuvuttaa Pekkaa. Pekka luopui puheenjohtajuudesta vuonna 1995 oltuaan ruorissa lähes kaksi vuosikymmentä.
Näin pitkään ei olisi ollut mahdollista jatkaa ilman perheen tukea. Vaimonsa Mirja (Mimmi) vastasi vuodesta toiseen kanttiinin pidosta ja vieraiden ja talkooväen kestityksistä. Lapset Heli ja Tomi kulkivat vanhempien mukana koko lapsuusikänsä ja saivat kokea seuratoiminnan moninaisuuden. Mimmistä aika jätti valitettavan varhain mutta Pekalle toi lohtua saatu vaarin arvo.
Luovuttuaan puheenjohtajuudesta ei Pekka kuitenkaan jättäytynyt kokonaan syrjään vaan suunnitteli ja toteutti yksittäisiä projekteja.
Pekka edusti seuraa ansiokkaasti Pirkan soutu organisaatiossa kymmenen vuoden ajan. Urheilun Edistämissäätiössä Pekka edusti seuraa vielä pidempään ja saavutti siellä ansaittua arvostusta toimillaan.
Paras oli kuitenkin vielä edessä. Jäsenistö kaipasi Taulasiin saunaa. Kaupungin virkamiehet olivat antaneet purkumääräyksen telttasaunalle paloturvallisuuteen vedoten ja joitakin vuosia oli vietetty ilman saunan tarjoamaa autuutta. Voimassa ollut rantakaava ei sallinut alueelle muuta rakentamista kuin huussin ja laiturit. Päätettiin kuitenkin yrittää. Kaupungilta anottiin pidempää vuokrasopimusta ja rakennuslupaa saunalle. Virkamiehet lupasivat palata asiaan jos hankimme ensin poikkeamisluvan alueen kaavaan. Yllättäen hanke eteni suotuisasti ja poikkeamisluvan saatuamme neuvoteltiin uusi pidempi vuokrasopimus kaupungin kanssa.
Kysyttäessä Pekalta hänen halukkuuttaan suunnitella Taulasiin sauna kertoi hän yllättäen piirtäneensä jo yhden suunnitelman saunasta. Pekan esittelemä suunnitelma näytti heti ensi silmäyksellä käsittämättömän upealta. Suunnitelmassa oli hyödynnetty telttasaunasta saatua hyväksi todettua ratkaisua.. Kiuas oli sijoitettu alatasolle niin että kiukaan suuluukku mahdollisti lämmittämisen terassilta ja samalla suuluukusta heijastuva tulen loimu valaisee terassin. Saunan rakentaminen alkoi syksyllä vuonna 2003 ja se valmistui vuonna 2005.
Pekan ansiot seuran kehittämisessä ja johtamisessa ovat kiistattoman laajat ja hänen kädenjälkensä näkyy edelleen lähes kaikessa. Edellä on kuvattu Pekan aikaansaannoksia vain pääpiirteiltään mutta sekin riittää kuvaamaan sitä valtavaa määrää työtä jonka hän on tehnyt seuran hyväksi.
Pekka oli pohjimmiltaan esteetikko ja luovuudellaan hän pyrki luomaan edes pienen persoonallisen leiman tekemisiinsä. Luonteeltaan Pekka oli seurallinen ja sanavalmis tarinankertoja. Hänen värittyneitä puheitaan oli hauska kuunnella.
Pekka oli myös laajasti sivistynyt sillä hän luki paljon Erityisesti häntä kiinnosti Tampereen historia ja meriaiheiset teokset. Näsijärven laivalikenteen historia oli hänelle varsin tuttua
Erityisen tärkeää Pekalle oli perhe jonka hyväksi hän teki kaikkensa. Vielä viimeisinä elinpäivinään hän piirsi ja suunnitteli toimenpiteitä lähipiirin omistamaan historialliseen rakennukseen.
Pekka olisi halunnut elää vielä hetken mutta tuli aika nostaa ankkuri ja lipua hiljalleen horisontin taa kohti tuntematonta.
Pekan muisto elää meissä hänen tekojensa kautta ja jutuissa joita me jälkeen jääneet voimme muistella.
Kaikki kunnia Pekalle!
Kiitollisena hyvää ystävää ja kunniapuheenjohtajaa muistellen.
Raimo Hakala
